Sukututkimusta kotoa käsin

Sukututkimusta harrastavan ei välttämättä tarvitse enää viettää päiväkausia maakunta-arkistoissa ja seurakuntien kirkkoherranvirastoissa mikrofilmejä tutkien, koska digitoitua arkistomateriaalia pääsee katsomaan netistä. Nettisivujen kautta voi tehdä myös geneettistä sukututkimusta, jolla päästään jopa kymmenien tuhansien vuosien taakse.

Kirkonkirjoja on digiarkistoissa

Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitaaliseen arkistoon on skannattu noin 3,5 miljoonaa sivua kirkonkirjoja, joista yli 125 vuotta vanhempaa aineistoa voi tutkia vapaasti. Lisäksi seuran jäsenet pääsevät tutkimaan käräjäoikeuksien tuomiokirjoja, henkikirjoja sisältäviä läänintilejä sekä 100-125 vuotta vanhoja kirkonkirjoja. Sataa vuotta uudempia tietoja ei voi saada sukututkimuskäyttöön henkilötietosuojan vuoksi.

Myös Suomen Sukututkimusseuralla on digitaalinen arkisto, mutta se ei sisällä skannattuja asiakirjoja vaan tekstiksi kirjoitetut tiedot kirkonkirjoista. Se perustuu ns. mustiin kirjoihin, joihin on 1920-40-luvuilla kopioitu kirkonkirjoja 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta, jolloin kirkonkirjojen pitäminen on aloitettu Ruotsin valtakunnassa. Vanhempia tietoja nykyisen Suomen alueella eläneistä ihmisistä on vain maarekistereissä, mutta ne yltävät pääosin vain 1500-luvulle.

Geenitestillä vuosituhansien taakse

Keskiaikaa vanhempia sukujuuria voi etsiä geneettisen sukututkimuksen avulla, jolla voi löytää aiemmin tuntemattomia sukulaisia tai omat geneettiset isä- ja äitilinjat jopa 50 000 vuotta taaksepäin. Äitilinjat näkyvät solujen mitokondrioiden DNA:sta (mtDNA) ja isälinjat y-kromosomien DNA:sta (Y-DNA), minkä vuoksi isälinjoja voi tutkia vain miespuolisilta. Muuta sukulaisuutta voi selvittää autosomaalisen DNA:n testeillä.

Geneettinen sukututkimus aloitetaan tilaamalla sopiva geenitestipaketti netistä ja hakemalla se postilaatikosta. Näytteen ottaminen tapahtuu pyörittämällä pumpulipuikkoa posken sisäpinnalla ja tuloksia pääsee katsomaan geenitestiyrityksen nettisivuilta. Lisätietoja löytyy googlaamalla omien isä- ja äitilinjojen koodeilla.

Sukututkimus voi tuottaa joskus yllätyksiä, kuten että vaari ei ollutkaan vaari, tai että oma etninen tausta onkin erilainen kuin on luullut. Geneettisiä isä- ja äitilinjoja voi löytyä pitkin Eurooppaa ja Aasiaa, koska kaikki nykyiset suomalaiset ovat jääkauden jälkeen jostain muualta tulleiden jälkeläisiä. Myös suomalais-ugrilaisten tyypillisin geneettinen isälinja N on tehnyt pitkän matkan Kaakkois-Aasiasta Mongolian kautta Siperiaan ja sieltä länteen.