Miten tehdä matkailusta harrastus?

1960-luvulta lähtien suomalaiset suosivat Keihäsmatkojen ja muutamien muiden matkanjärjestäjien seuramatkoja, joilla kuljettiin suomenkielisen oppaan kanssa katsomassa keskeisimmät nähtävyydet ja nautittiin halvasta alkoholista. Nykyään juuri kukaan ei ole kiinnostunut valmismatkoista vaan matkat suunnitellaan itse alusta loppuun saakka. Tärkein apuväline suunnittelussa on Google.

Nähtävyyksien katseleminen on edelleen tärkeä osa matkailua, mutta nähtävyydet valitaan itse. Suomalaiset vierailevat lomamatkoilla paljon katedraaleissa ja muissa kirkoissa, vaikka kotipaikkakunnalla eivät. Kulttuuriantropologien mukaan loma on länsimaissa korvannut pyhän arjen vastakohtana. Voisikin sanoa, että matkailun harrastaja on harrastuksessaan harras. Matkailussa on havaittavissa uudenlaisia rituaaleja, esimerkiksi oluttuopillisen juominen lentoaseman baarissa kuuluu monen lähtörituaaleihin. Lentoasema on henkinen raja, paikka, jossa arki katkeaa ja loma alkaa. Lentomatkustuksesta tuli tavallisten ihmisten suosikki 1950-luvulta lähtien, kun keskiluokan tulotaso nousi ja lentoreitit lisääntyivät. Matkailu nykyisessä mielessä syntyi niinkin äskettäin kuin 1800-luvulla, kun Euroopan maissa alkoi olla höyrylaivaliikennettä ja rautateitä.

Jokainen matkailee tyylillään

Yksilöllisyys on tämän päivän matkailussa tärkeä asia. Harva haluaa enää käyttää lomaansa jonkun muun suunnittelemaan ohjelmaan, kuten kiertoajeluun, jossa tutustutaan epäkiinnostaviin näennäinähtävyyksiin. Matkakohteen voi valita sen mukaan, missä voi harrastaa itselle tärkeitä asioita, esimerkiksi pelata golfia, vierailla museoissa, kalastaa, kiipeillä vuorilla, sukeltaa tai lasketella. Myös maisemien, lintujen, kasvien, siltojen, metroasemien, linja-autojen tai majakoiden valokuvaamisella on harrastajansa. Lomailu itsessäänkin on harrastus, jota voi harrastaa monella tavalla. Jotkut keräilevät valtioita, joissa ovat käyneet, toiset suurkaupunkeja, kolmannet Yhdysvaltain osavaltioita tai Kreikan saaria. Reppumatkailijat etsivät selviytymiskokemuksia hankkiutumalla epäpaikkoihin tai muuten alkeellisiin olosuhteisiin ja kriisialueturistit jännitystä matkustamalla kriisipesäkkeisiin, kuten Belfastiin, Gazaan tai Jemeniin. Siepatuksi tuleminen lunnasvaatimuksineen tai pommi-iskuun joutuminen ovat kuitenkin monille turhan äärimmäisiä kokemuksia, ja siksi matkaillaankin yleensä turvallisilla alueilla. Ylellisyydestä eivät suomalaiset ole kiinnostuneita matkoillakaan, ja siksi useimmat välttelevät luksusristeilyjä Karibialla, valitsevat hotellin pääosin hinnan perusteella, matkustavat edullisilla lennoilla ja hyödyntävät erilaisia tarjouksia.

Lämpöä, aurinkoa ja kulttuurikohteita

Suomen kylmät ja sateiset olosuhteet eivät varsinaisesti houkuttele lomanviettoon. Siksi monet suomalaiset matkailevat mielellään lämpimissä ja aurinkoisissa olosuhteissa. Perinteisesti suosikkeja ovat olleet Kanaria ja Välimeren maat, mutta myös Mustanmeren rannikoilla olosuhteet ovat hyvin miellyttävät ja hintataso alempi. Esimerkiksi Kreikan naapurimaassa Bulgariassa on 400 kilometriä Mustanmeren rantaviivaa. Maan suosituimmat rantalomakohteet ovat Zlatni pyasatsi eli Kultahietikko ja Slăntšev Brjag eli Sunny Beach ovat täynnä hotelleja ja yökerhoja, mutta niistä pääsee helposti myös kulttuuri- ja kaupunkikohteisiin tutustumaan. Kultahietikko sijaitsee lähellä Bulgarian kolmanneksi suurinta kaupunkia Varnaa, jonka ainutlaatuinen nähtävyys on maailman vanhin kulta-aarre yli 6000 vuoden takaa. Kultahietikolla on hiekkarannan lisäksi myös kuumia lähteitä, joiden vettä käytetään paikallisissa kylpylöissä. Kahdeksan kilometriä pitkän Sunny Beachin lähellä sijaitsee Nessebar, jonka vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde. Lapsiperheille sopii Kultahietikolta 10 kilometriä sijaitseva Albena, jossa on muun muassa vesipuistoja. Muutaman tunnin ajojamtkojen päässä rantakohteista sijaitsevat Plovdiv, jossa on historiallisia nähtävyyksiä roomalaisten amfiteatterista lähtien, sekä vuoristossa sijaitseva Rilan luostari, joka myös on Unescon maailmanperintöluettelossa. Maan erikoisin nähtävyys on vuorilla Kazanlakissa, Buzluzda-vuoren huipulla yli 1400 metrin korkeudessa sijaitseva lentävää lautasta muistuttava sosialismin suuruudelle omistettu muistomerkki.

Lentomatkustamisen ilmastovaikutuksiin on viime aikoina alettu kiinnittää huomiota. Lentäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, varsinkin jos pitää matkustamista olennaisena osana matkailua. Suomesta pääsee laivalla muuallekin kuin Tallinnaan ja Tukholmaan ja junalla pääsee Helsingistä Moskovan kautta Pekingiin asti. Yhdistämällä useita junayhteyksiä voi matkustaa vaikkapa Istanbuliin. Äärimmäistä automatkailua voi kokea hurauttamalla matkailuautolla Sisiliaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.