Sarjakuvat harrastuksena

Toisilla on harrastuksena kirjojen lukeminen, toiset lukevat sarjakuvia. Sarjakuvissa on vähemmän tekstiä mutta laadukkaissa sarjakuvissa onkin parasta nimenomaan tekstien ohessa oleva pääosan esittäjä eli kuvallinen kerronta. Sarjakuvat ja niiden maailma on monipuolinen harrastus, jossa voi yhdistää keräilemisen, lukemisen sekä piirtämisen.

Sarjakuvien hahmot maailmalla

Nettikasinot on myös yksi paikka, minne sarjakuvat ovat löytäneet tiensä, samoin kuin elokuvat. Parhaat nettikasinot sisältävät useampiakin pelejä, joiden sankarit ja hahmot ovat tuttuja niin sarjakuvista, saduista kuin elokuvista. Peleissä esiintyvät varsinkin monet sellaiset sarjakuvista tutut henkilöt, jotka ovat nousseet myös elokuvien sankareiksi. Peleissä ovat jo mm. Conan, Teräsmies, Batman, King Kong, Peter Pan yms.

Varsinaisten sarjakuvien Eurooppaan saapuminen alkoi 1900-luvulla, kun sarjakuvat ennen sitä olivat ilmestyneet 1800-luvulla amerikkalaisiin sanomalehtiin. Ensimmäisiä sarjakuvahahmoja oli mm. The Yellow Kid. Euroopan yksi pitkäikäisimmistä sarjakuvahahmoista taasen on belgialainen Tintti, joka aloitti seikkailut vajaat sata vuotta sitten 1929 ja esimerkiksi Teräsmies ja Batman tulivat juuri toisen maailmansodan edeltävinä vuosina.

Keräilijät maksavat oikeasti suuria summia noista ensimmäisistä painoksista, oli sitten kyseessä Tintti tai joku amerikkalainen tähti. Suomen kuuluisin sarjakuvien keräilijä lienee kyläkauppias Vesa Keskinen, joka on vannoutunut Aku Ankka fani ja hänellä on laaja Aku Ankka-kokoelma, jonka hän aloitti päämäärätietoisesti vuonna 2015 – tavoitteena hänellä oli saada miljoona Anu Ankkaa.

Vuonna 2009 New Yorkin Metropolis Collectibles piti huutokaupan, missä oli kohteena Action Comics #1 -sarjakuvalehti. Lehti on erikoinen, koska sen kesäkuussa 1938 ilmestyneessä lehdessä Teräsmies seikkaili ensimmäistä kertaa. Lehti on ollut samalla omistajalla vuodesta 1950 ja huutokaupassa listahinta oli 126 000 dollaria mutta lehden arvoksi määriteltiin jo 10 vuotta sitten noin 500 000 dollaria. Samainen lehti ilmestyi myyntiin uudelleen eBayssa 2014, jossa siitä kilpaili 28 huutajaa ja lehti myytiin yli 2 miljoonan dollarin hinnalla.

Suomalaisittainkin voi ansaita sievoisia summia vanhoilla sarjakuvilla, kunhan ne ovat hyvässä kunnossa. Esimerkiksi harvinaisin suomalainen Aku Ankka on erikoisnumero Lumikki ja seitsemän kääpiötä vuodelta 1952, jonka arvo on yli 20 000 euroa. Mutta yksittäisen Aku Ankan arvo 50-luvullakin riippuu numerosta, vuodesta ja kunnosta. Ja 60-luvun Aku Ankat eivät ole enää kuin alle viiden euron arvoisia.

Monet vanhemmat sarjakuvien ystävät muistavat myös Tex Willer sarjan, ja ennen kuin Tex siirtyi isompaan kokoon, tehtiin siitä ns. liuskalehtiä, joista arvokkaimmat ovat vuosien 1953 ja 1954 ykkösnumerot, jotka ovat satojen eurojen arvoisia.

Sarjakuvien keräilyyn liittyy se, että lehdet ovat priimakunnossa ja siksi niitä säilytetään huolellisesti eikä niitä itseasiassa enää oikeastaan edes lueta, jotten sarjakuvan paperi kärsi liikaa ilmasta ja värit haalistu.

Sarjakuvat ja piirtäminen

Jos varsinainen keräily ei kiinnosta, niin piirtäminen saattaa olla omaa alaasi. Nykyään on esimerkiksi Suomalaisesta Kirjakaupasta saatavilla oppaita piirtämiseen, joten omia taitoja voi itsenäisestikin lähteä kehittelemään, ja ainahan voi alkaa tehdä sarjakuvaa suoraan nettimaailmaan. Internetissä löytyy ihan suomenkielinen sarjiskonekin, jolla pääsee eteenpäin omien hahmojen ja seikkailujen kerronnassa.

Sarjakuvan piirtäjänä on hyvä ensin kehittää tarina ja sitten tarinalle ulkoinen olemus eli hahmot ja ympäristö. Sarjakuva voi olla myös opettavainen, viihteellinen tai ihan täyttä hömppää.

Onko sarjakuvat sitten taidetta, riippuu varmaan tilanteesta, kysyjästä ja vastaajasta. Jos sinun mielestäsi sarjakuvat ovat taidetta, olet aivan oikeassa.

Entä sitten Cosplay?

Sarjakuviin liittyy myös Aasiasta muualle maailmaan levinnyt harrastus pukeilu, joka kenties sai alkunsa itseasiassa amerikkalaisten sci-fi harrastuksesta, mutta tuli Suomeen enemmänkin Japanin kautta. Se tulee sanoista Costume Play ja siinä harrastajat pukeutuvat erilaisten hahmojen mukaisesti ja hahmot voivat olla esimerkiksi manga-, anime-, sarjakuva-, peli- tai elokuvien sankareita ja roistoja.

Sanoiko joku vielä, että sarjakuvat ovat tylsiä tai ne aiheuttavat antisosiaalista käytöstä – ei todellakaan.