Lentämään ilman moottoria

Moni pitää ilmailun harrastamista epäekologisena siksi, että lentomoottoreissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Kuitenkin ilmailua voi harrastaa myös moottorittomilla purjelentokoneilla, riippuliitimillä ja varjoliitimillä. Ne käyttävät polttoaineenaan ilmaa, tarkemmin sanottuna nousevia ilmavirtauksia, joiden mukana ne saaavat lisää korkeutta ja voivat sitten liitää pitkiäkin matkoja.

Lentoonlähtö onnistuu vaikka juoksemalla

Riippuliitimessä on alumiiniputkista ja purjekankaasta tai hiilikuidusta tehty siipi, jonka alla roikutaan valjaiden varassa. Ohjaaminen tapahtuu painopistettä siirtämällä eli liikuttamalla lentäjän vartaloa eteen-taakse- ja sivusuunnassa.

Lentoon lähdetään joko juoksemalla rinnettä alaspäin tai vetämällä liidin muutaman sadan metrin korkeuteen henkilöautoon, mönkijään tai moottorikelkkaan kiinnitetyllä pitkällä narulla. Sen jälkeen riippuliitimellä kerätään korkeutta joko rinnetuulessa, joka syntyy tuulen puhaltaessa korkeaa mäenrinnettä kohti, tai termiikissä, joka on auringon lämmön synnyttämä nouseva ilmavirtaus. Suomessa rinnetuulia esiintyy vain Lapissa.

Parhailla riippuliitimillä voidaan liitää kilometrin korkeudesta jopa 15 km päähän. Pisin Suomessa riippuliitimellä lennetty matka on 309 km. Lentonopeus voi olla 100 km/h, jopa enemmänkin.

Kankaan varassa taivaalla

Liitovarjo on aerodynaamisempi versio laskuvarjosta ja liitää nelisen kilometriä jokaista vajoamaansa kilometriä kohti. Vielä kehittyneempiä ovat varjoliitimet, jotka voivat liitää kilometrin korkeudesta jopa kymmenen kilometrin päähän. Laskuvarjojen lailla varjoliitimet voidaan pakata reppuun, mutta niiden kanssa ei hypätä lentokoneesta, vaan lentoonlähtö tapahtuu samaan tapaan kuin riippuliitimillä. Toisin kuin riippuliitimiä, varjoliitimiä ei lennetä mahallaan vaan istuma-asennossa.

Äärimmäistä aerodynamiikkaa

Purjelentokoneet ovat kaikista lentolaitteista aerodynaamisimpia. Huippuluokan purjelentokone liitää kilometrin korkeudesta jopa 50 kilometriä, tavallinen harjoituskonekin yli 30. Joillakin kilpailukäyttöön suunnitelluilla purjelentokoneilla voidaan lentää yli 300 km/h.

Lentoonlähtö tapahtuu joko moottorilentokoneen hinaamana tai moottorikäyttöisellä vintturilla. Joissakin malleissa on moottori ja rungon sisään taitettava potkuri. Myös purjelentokoneella noustaan ylöspäin termiikkien ja rinnetuulten avulla. Lisäksi vuoristoissa esiintyy aaltovirtauksia, joissa voidaan nousta helposti useiden kilometrien korkeuteen. Taitolentokin on mahdollista useimmilla purjelentokoneilla.

Purjelentokoneella lentämiseen tarvitaan lentolupakirja, mutta riippu- ja varjoliitoon riittää kurssin koulutustodistus. Lupakirjan saamiseksi on käytävä lääkärintarkastuksessa, mutta purjelennossa riittää normaali terveys, eivätkä silmälasit ole este. Purjelento- tai liidinkurssin voi käydä jo sinä vuonna, jona täyttää 15 vuotta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.