Hankkisinko koiran? Mitä pitää ottaa huomioon?

Ihmisen ja koiran yhteiselo on alkanut jo noin 15 000 vuotta sitten – silloin, kun nykyisen Suomen alueella oli mannerjäätikkö. Tarkkaan ottaen silloin alkoi ihmisen ja suden yhteiselo, sillä koira on suden kesyyntynyt ja jalostettu muoto. Alkujaan sudet tottuivat ihmisiin asutusten läheltä ruokaa etsiessään. Luultavasti ensimmäistä kertaa evoluution historiassa vahvin laji ei pärjännyt, vaan se, joka osasi olla toista lajia kohtaan mukava.

Koirilla on edelleen susimaisia tapoja ja vaistoja, ja sen vuoksi niiden kouluttaminen ja sosiaalistaminen ihmisten yhteiskuntaan on tärkeää. Sudelle ominaiset toimintatavat eivät koskaan poistu, vaan voivat nousta pinnalle esimerkiksi tilanteissa, joissa koira kokee itsensä uhatuksi, oli uhka ihmisen mielestä todellinen tai ei. Uhattuna susi hyökkää, samoin koira, ja suden kokoinen koira on hyökätessään yhtä vaarallinen kuin susi. Tästä syystä koiran fyysinen koko on yksi tärkeä asia, jota on mietittävä ennen koiran hankkimista. Pystynkö hallitsemaan ison koiran? Pystyykö jokainen perheenjäseneni?

Mihin käyttötarkoitukseen tarvitsen koiran? Mitä aion tehdä sen kanssa?

Vielä tärkeämpi mietittävä on, mihin käyttötarkoitukseen koiran hankitaan. Chihuahuasta ei ole vahtikoiraksi, tanskandoggista sylikoiraksi, perunkarvattomastakoirasta ei ole talvella ulkokoiraksi eikä mäyräkoirasta ahkion vetäjäksi erävaelluksille. Lampaita susilta suojelemaan tarkoitetuille laumanvartijakoirille ei ole tarvetta urbaaneissa olosuhteissa. On siis mietittävä, mitä koiralta haluaa ja millaisen elämän sille haluaa tarjota. Paljon liikuntaa kaipaavaa koiraa ei kannata hankkia, jos itse ei ole liikkuvaista sorttia. Sisätiloissa viihtyvälle ihmiselle kissa on järkevämpi hankinta kuin koira. Jos koiran hankkimisen tarkoituksena on vain omistajan egonkohotus, on parempi jättää koira kokonaan hankkimatta.

Sopivaa rotua valittaessa on selvitettävä, mihin tarkoitukseen kyseinen rotu on alun perin jalostettu. Rotuominaisuudet eivät nimittäin katoa, vaikka koiraa kuinka kouluttaisi. Esimerkiksi taistelukoiraksi jalostettu amerikanstaffordshirenterrieri eli amstaffi voi kotioloissa olla kiva seurakoira, mutta vapaaksi päästyään se voi tappaa kohdalle osuvan toisen koiran tai jopa ihmisen.

Muutenkin koirarodun valinta on suoraan sidoksissa siihen, mitä varten koira hankitaan. Metsästyskäyttöön jalostetut rodut yksinkertaisesti soveltuvat paremmin metsästykseen kuin vaikkapa paimentamiseen jalostetut.

Älä hanki sairaaksi jalostettua koiraa

Monilla pitkälle jalostetuilla roduilla esiintyy erilaisia jalotuksesta johtuvia vaivoja. Mopseilla ja muilla lyhytkuonoisiksi jalostetuilla roduilla on kuonon muodosta johtuvia hengitysvaikeuksia. Viimeisen sadan vuoden aikana saksanpaimenkoirien selkälinjaa on jalostamalla muutettu taaksepäin laskevaksi, minkä vuoksi niillä on nykyään paljon lonkkavaivoja. Kysymys kuuluukin: haluanko lemmikkini kärsivän vai haluanko, että lemmikilläni on hyvä olla?

Vähemmän jalostetuilla lajeilla on vähemmän jalostuksesta johtuvia vaivoja, esimerkiksi paimensukuiset lapinkoirat ovat hyvin terveitä ja kaikki erivärisiä siksi, että niistä ei ole haluttu jalostaa tietyn näköisiä. Myös monet sekarotuiset koirat ovat terveitä, koska ovat saaneet geeninsä eri roduilta. Toisaalta sekarotuinen on voinut saada useilta eri roduilta huonojakin geenejä ja voi siksi kärsiä useista vaivoista.

Ulkomailta tuoduilla kodittomilla ns. rescue-koirilla esiintyy erilaisia tauteja, kuten rabiesta ja ekinokokkoosia, jota Suomessa ei muuten esiinny. Rescue-koirien rokotustodistukset ovat usein väärennettyjä ja koiran alkukoti voi olla kadun sijasta itäeurooppalainen pentutehdas. Tuntemattomissa olosuhteissa kasvanut koira voi olla ihmistä kohtaan epäluuloinen ja arvaamaton.

Onko koiran kouluttamiseen riittävästi aikaa?

Koiran kouluttamiseen vaikuttaa olennaisesti sen älykkyys eli tarkkaan ottaen sen oppia toimimaan niinkuin ihminen haluaa. Älykkäimpien rotujen joukkoon kuuluvat bordercollie, villakoira, sanksanpaimenkoira, kultainennoutaja, dobermanni, shetlanninlammaskoira, labradorinnoutaja, perhoskoira, rottweiler ja australiankarjakoira. Vähemmän älykkäät koirat vaativat kouluttajaltaan enemmän yrittämistä. Vaikeimmin koulutettava on afgaaninvinttikoira, jota ei yksinkertaisesti kiinnosta, mitä ihmiset siltä haluavat.

Joka tapauksessa koiran ensimmäiset kaksi vuotta ovat kouluttamisen kannalta tärkeimmät, joten koiran hankkimista suunnitellessa on mietittävä, onko käytettävissä kaksi vuotta koiran kouluttamiseen vai ei.

Pitkään luultiin, että allergiaperheisiin ei voisi ottaa koiraa ollenkaan. Kuitenkin on olemassa vähemmän allergisoivia koiria, jotka sopivat osaan allergiaperheistä, mutta eivät tietenkään kaikkiin. Koira voi myös vähentää ihmisen allergioita antamalla luontaista siedätyshoitoa. Osalle allergisista sopivia koirarotuja ovat esimerkiksi villakoira eli puudeli, portugalinvesikoira, maltankoira, bichon frise, snautseri, kiinanharjakoira, labradoodle, irlanninvesispanieli ja lapinkoirat. Hyvä keino varmistaa jonkin koirarodun sopivuus allergikolle on, että allergikko käy rapsuttelemassa rotuun kuuluvia koiria.

Koira on ihmisen paras ystävä, jos valitaan sopiva rotu, koulutetaan koira ja kohdellaan sitä muutenkin hyvin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.