Budolajit kehittävät mieltä ja kehoa

Itämaiset taistelulajit ovat suurelle yleisölle tuttuja vähintäänkin television ruudulta tai valkokankaalta. Elokuvista ja tv-sarjoista tutuksi tulleet itämaiset kamppailulajit ovat kuitenkin syntyneet kauan ennen elokuvateollisuuden tai television suosion nousua.

Alun perin Japanista alkunsa saaneita itsepuolustus- ja taistelutaitoja kutsutaan yhteisesti nimikkeellä budō. Budōlajeille ominaista on, että lajien harrastajat oppivat itsepuolustus- ja taistelutaitojen lisäksi myös hallitsemaan omaa kehoaan ja mieltään. Fyysisen voimankäytön lisäksi budōka eli budōlajien harrastaja oppii kehittämään itseään henkisesti.

Taistelulajit juontavat juurensa klassisen kauden Japaniin

Budōlajit ovat vanhoja, niiden juuret juontavat klassisen ajan Japaniin noin 600-luvulle ajanlaskun jälkeen. Tuolloin taistelutaidot siirtyivät usein suvun tai perheen sisällä pidettynä salaisena tietona isältä pojalle. Myöhemmin feodaaliajalla sotilaallista valtaa pitäneet samurait puolestaan kehittivät etenkin miekkailutaitoja. 

Budō sana tulee japanin kielestä ja tarkoittaa soturin (bu) tietä (dō). Japanilaisessa perinteessä sanotaan, että budōn harjoittelun aloitettuaan vain kuolema voi lopettaa harjoittelun. Taistelulajeissa onkin kyse harrastuksesta, jossa ei ole ikärajoja, vaan harjoittelua voi jatkaa vielä pitkään. Tämä lienee yksi taistelulajien suosion syy harrastuksena, sillä monet jonkin budōlajin aloittaneet jatkavat taistelu- ja itsepuolustustaitojen harjoittamisen läpi elämän. 

Budōlajeja voi harrastaa monella tasolla. Useissa lajeissa on mahdollista viedä harrastus kilpatasolle saakka, mutta se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. On olemassa myös budōlajeja, joissa ei kamppailla tai kilpailla, vaan kyse on puhtaasti itsepuolustustaitojen opiskelusta fyysisen ja henkisen harjoittelun ohella. 

Videopelit mahdollistavat taistelulajien harrastamisen virtuaalisesti

Taistelulajit ovat olleet myös merkittävä osa videopelien maailmaa aivan ensimmäisten konsolipelien ilmestyttyä markkinoille. Monet 1980- ja 1990-luvuilla kasvaneet muistavat nostalginen hymy huulillaan sellaiset peliklassikot kuin Street Fighter, Mortal Kombat tai Tekken. Pelien ideana oli saada vastustaja kenttään ennen kuin itse joutui alakynteen.

Vuosikymmenten saatossa peliarkadit, joissa nuoriso viihdytti itseään kolikoilla toimivien videopelien myötä, ovat vaihtuneet tietokoneella ja pelikonsoleilla pelattaviin peleihin. 2010-luvulle tultaessa yhä nopeammat verkkoyhteydet puolestaan mullistivat pelaamisen entisestään ja etenkin 4G-verkko toi pelaamisen mobiiliin. Tämä on tietysti ollut yksi merkittävimmistä tekijöistä nettikasinoiden räjähdysmäiselle kasvulle. 

Taistelulajit itämaisen teeman ohella ovatkin yksi suosituimmista teemoista nettikasinojen pelitarjonnassa. Erilaisten teemallisten kolikkopelien ohella nettikasinojen alati kasvavasta kirjosta voi löytää myös jopa teemalle omistautuneita kasinoja. Tämän lisäksi miltei mikä tahansa haluamasi kasino ilman rekisteröitymistä, jolla vierailet, tarjoaa joitakin itämaisiin taistelulajeihin tai vähintään itämaiseen mystiikkaan liittyviä pelejä. Tällaisia ovat muun muassa Rocky, Hand to Hand sekä Yokozuna Clash. Myös taistelulajeihin liitetty kaksintaistelu on suosittu teema sekä pelinkehittäjien tuotteissa että myös pelillistettyjen kasinojen keskuudessa.

Suomalaiset ovat innokkaita taistelulajien harrastajia

Suomessa taistelulajit ovat suosittuja harrastuksia. Maailman suosituimman budōlajin sijaa pitkään on pitänyt 1800-luvulla alkunsa saanut judo. Judo kuuluu moderniin koulukuntaan, jota kutsutaan myös gendai budōksi. Muita gendai budōon luokiteltavia lajeja ovat esimerkiksi toinen maailmankuulu kestosuosikki karate, sekä lisäksi kendo, judo, jōdō, kyudō, iaido, aikido ja shorinji kempo. Suomessa suosituimmat taistelulajit ovat myös maailmanlaajuisesti tunnetut judo ja karate. Karate on jaettu useaan eri tyylisuuntaan, joiden katat eli liikemuodot voivat poiketa jossain määrin toisistaan. 

Taistelulajien suosiosta Suomessa kertoo valtaisa seurojen ja kattojärjestöjen määrä. Lähestulkoon jokaisessa suomalaisessa kaupungissa voi harrastaa jotakin taistelulajia. Lajeja itsessään on kymmenittäin, ja niiden alatyylit mukaan lukien Suomesta löytyy satoja eri itämaisiin taistelulajeihin keskittyneitä urheiluseuroja. Suosio ei osoita merkkejä hiipumisesta, päin vastoin.

Siinä missä judo on ollut osa kesäolympialaisten lajien kirjoa jo vuodesta 1964, vuonna 2020 on olympiakomitea hyväksynyt myös karaten olympialajiksi. Tämä on itsessään osoitus taistelulajien vahvasta asemasta urheiluharrastusten joukossa myös kansainvälisellä tasolla. Valitettavasti tätä asemaa on nyt myös kyseenalaistettu: Pariisin Olympialaisten 2024 järjestelytoimikunta ilmoitti 2019, että se suunnittelee jättävänsä karaten pois Pariisin 2024 kilpailuista. Joka tapauksessa ainakin vuonna 2020 karate on osa olympialaisia!

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.